s. 27.06.1912 Rautalampi
k. 20.10.1981 Helsinki

Kuopion posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööri Niilo Kukkonen toimi Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin vt. hoitajana n. lokakuusta 1947- helmikuuhun1948. Iisalmi oli Kuopion postipiirin alainen.

Niilo Adolf Kukkonen syntyi vuonna 1912 Rautalammin kunnassa, Pohjois-Savossa. 4.3.1937 hänet otettiin harjoittelijaksi postivaunupiiriin. Vuonna 1941 Kukkonen nimitettiin postivaunupiirin 2. luokan kirjuriksi ja heti seuraavana vuonna saman piirin 1. luokan kirjuriksi. Sodan aikana Kukkonen toimi kenttäpostikirjurina. 2.8.1943 Niilo Kukkonen sai nimityksen Varkauden posti- ja lennätinpiirin kirjuriksi. Seuraavana vuonna hänestä tuli Vaasan Posti- ja lennätinpiirin piirikonttorin ekspeditööri. Kolme vuotta myöhemmin  5.8.1946 Kukkonen nimitettiin Lapin posti-ja lennätinpiirin piirikonttorin 1. palkkaluokan ensimmäiseksi ekspeditööriksi ja myöhemmin Kuopion posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööriksi.

Kun Kuopion piirikonttorin alaisen Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin johtaja pantiin talousepäselvyyksien vuoksi viralta 13.10.1947 , siirrettiin 35-vuotias Kukkonen Kuopiosta Iisalmen konttorin v.t. johtajaksi.

4.9.1948 nimitettiin Kuopion posti- ja lennätinkonttorin 2. palkkaluokan ensimmäinen ekspeditööri Niilo Adolf Kukkonen posti- ja lennätinhallituksen kansliaosaston 1. palkkaluokan osastosihteeriksi Helsinkiin. Kukkonen suoritti alemman oikeustieteen tutkinnon Helsingin yliopistossa.

Postimuseon hoitaja W.V. Forsblomin eläkeiän lähestyessä määrättiin esittelijä Kukkonen vuonna 1949 hoitamaan oman työnsä ohella museon postimerkkikokoelmaa. Myöhemmin hänet nimitettiin Forsblomin seuraajaksi.  Niilo Kukkonen toimi Postimuseon johtajana vuosina 1952-1975.  Postimuseo siirrettiin 9.5.1954 Helsingistä Vaasan uuteen Postitaloon. Vaasan Postimuseota hoiti Vaasan postikonttorinhoitaja Kaarlo Lennes vuoteen 1958, mutta päävastuu museon toiminnasta oli Kukkosella. Marraskuussa 1960 museo muutti takaisin Helsinkiin (Tehtaankatu 15). Kukkonen kehitti johtajakaudellaan voimakkaasti Postimuseon toimintaa ja teki opinto- ja tutustumismatkoja Euroopan postimuseoihin. Kukkonen jäi eläkkeelle toukokuussa 1975. Suomen filatelistiliitto myönsi Niilo Kukkoselle hopeisen Pro Philatelia -mitalin kiitokseksi Suomen filatelian hyväksi tehdystä työstä.

Helsingin Sanomat 30.10.1981

Lähteet:
Postimuseon ystävät ry:n vuosijulkaisu Tabellarius 2007
Poropudas, Lauri. Keräilijät museon tukena. Tabellarius 2016
Postihallituksen kiertokirjeet ja niiden liitteet
Kysy museolta / postimuseo
Sanomalehdet, KA
Tsokkinen, Anja. 1996. Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
oma arkisto

Iisalmen postilaisia 1947. Postiljooni Emil Kaikkonen jäi eläkkeelle marraskuussa 1947 (kuvassa keskellä vasemmalla hopeapäisen kävelykepin kanssa). Hänestä oikealle on Niilo Kukkonen, joka lokakuusta 1947 toimi Iisalmen Posti- ja lennätinkonttorin v.t. johtajana, kunnes uusi johtaja Savola otti viran vastaan. Hänen vieressään kirjuri Olga Kontkanen (myöh. Nurmeksen postikonttorin hoitaja), kirjuri Anetta Hokkanen (myöh. Iisalmen plk:n ekspeditööri) ja postimiesten esimies Erkki Kokkonen.

30.11.1947 Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin 2. palkkaluokan postiljooni Emil Kaikkoselle myönnettiin ero tulevan marraskuun 1947 lopusta alkaen.

Postiharjoittelija muistelee. Osa 2/2.

Postinhoitaja erotettiin Iisalmen postin palveluksesta lokakuussa 1947. Rahaepäselvyyksiä. Sijainen tuli talon ulkopuolelta. Mutta Tytön töihin kummallakaan asialla ei ollut mitään vaikutusta. Päivät jatkuivat samanlaisina. Marraskuun alussa eräs pitkäaikainen postiljooni täytti 64 vuotta ja jäi eläkkeelle. Samaan aikaan yksi ekspeditööreistä Jalmari Järvinen sai viran Helsingistä. Postissa juotiin kakkukahvit, kukitettiin eläkkeelle jäävä sekä kutsuttiin paikalle valokuvaaja. Tyttökin oli mukana.

Iisalmen postissa oli ainakin neljä asiakaspalvelupistettä.
Kuvassa ”luukut” 1 ja 2.

Vuoden 1948 alussa uudeksi postinhoitajaksi valittiin 54-vuotias turkulainen Erik Savola (e. Stenberg). Samaan aikaan Tyttö oli jo siirtynyt töihin rahaliikenteen puolella. Rahaliikenteen esimies oli naimaton, keski-ikäinen ja tummatukkainen nainen, joka pukeutui aina mustiin. Tytöllä oli kassa, josta maksoi mm. maitotilipäivänä rahat maalta tulleille isännille. Työpäivän jälkeen kassa laskettiin ja tarkastettiin tilit.  Vain yhden kerran Tytön kassa ei täsmännyt, oli 30 mk:n vaje. Ja se otettiin palkasta. Sinä kuukautena isä joutui antamaan rahaa Tytön täysihoitomaksuun. Ja taas hän päivitteli palkan pienuutta (3000 mk/kk).

– Ei tuolla sinun palakallas oikee elä.

Rahaliikenteen esimies oli varmaan hoitanut asian korrektisti, koska Tytölle ei jäänyt siitä mitään traumaa, vaikka ei se kyllä unohtunutkaan.

Elokuussa 1948 Tyttö erosi postin palveluksesta lähti kohti uusia seikkailuja. Tyttö ei tainnut koko harjoitteluaikanaan käydä pyhimmistä pyhimmässä eli postinhoitajan huoneessa.

Osa 1/2 Hugo Kuurmon sivulla.

PALUU ETUSIVULLE

Esimerkkejä elintarvikkeiden hinnoista vuonna 1948:
maito 19.5 mk/l
voi 352 mk/kg
sianliha 515 mk/kg
silakka 63,5 mk/kg
kananmunat 331,5 mk/kg
sekatyömiehen tuntipalkka 70,37 mk/h (Oulu), ~11 259 mk/kk (40h/vko)

Lähde: Kysy kirjastonhoitajalta