s. 21.12.1879 Juuka
k. 10.01.1956 Karttula

.

11.4. 1930 Nimitettiin Kemin posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööri Otto Veikko Tervola Iisalmen IV luokan posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööriksi.

Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööri Otto Veikko Tervola (v:teen 1906 Zimmerman) toimi Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin vt. johtajana postikonttorin johtajan K. Tammisen kuoltua 3.7.1936 ja ennen kuin seuraaja (E. Monkala) nimitettiin 20.8.1936.

22.5.1937 Nimitetiin Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööri Otto Veikko Tervola  Viipurin postikonttorin ensimmäiseksi ekspeditööriksi.

Vuonna 1906 tuli 26-vuotias Otto Veikko Tervola eli  Otto Weikko Zimmerman, kuten hänen nimensä siihen aikaan oli,  kotipaikkakunnaltaan Karttulasta Iisalmeen postiin harjoittelijaksi (10.2.1906). Iisalmen postia johti hänen Hilma-äitinsä sisko Alma Collan (k.1922). Vuoden 1908 alussa Tervola hyväksyttiin neljän kuukauden pituiselle postikurssille Viipuriin (1.2.-30.5.). Viipurissa asui Veikko Tervolan vanhin veli Pekka Zimmerman, joka oli koulutukseltaan varatuomari (1904) ja oli valittu vuonna 1907 Viipurin kaupunginvoudiksi. Myöhemmin veli toimi Viipurin kunnallispormestarina 1918-1933.

Postikurssin jälkeen (postitutkinto 29.5.1908) Veikko Tervola toimi saman vuoden kesällä 2 kk postivaunupiirin ekspeditöörin lomansijaisena ja sitten vuodesta 1909 Karttulan Syvänniemen postitoimituksen hoitajana, jona aikana Kuopion lääninhallitus nimitti hänet ainakin kerran isänsä, Karttulan piirin kruununnimismies Otto Zimmermanin sairasloman sijaiseksi.

Syvänniemen postitoimitus

Vuonna 1914 Veikko Tervola siirrettiin Karttulan postitoimituksen hoitajaksi (posti ja postinhoitajan huoneisto sijaitsivat Veikko Tervolan veljen Elmar Tervolan talossa) ja nimitettiin alkuvuodesta 1928 Mäntyharjun postitoimiston hoitajaksi. Mäntyharjun posti sijaitsi rautatieaseman läheisyydessä. Tervolan puoliso Irene kuoli Mäntyharjulla myöhemmin samana vuonna.

Mäntyharjun uusi postitalo valmistui v.1927

Vuoden 1930 alussa Veikko Tervola nimitettiin Kemin posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööriksi ja pian sen jälkeen (11.4. 1930) Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin ekspeditööriksi. Mahdollisesti Tervola ei koskaan ehtinyt muuttaa Mäntyharjulta Kemiin ennen Iisalmeen muuttoaan.

Iisalmessa ollessaan Tervola lahjoitti postimuseolle keräämänsä kuvakokoelman Kuopion posti- ja lennätin piiriin kuuluneista rakennuksista, joissa on toiminut piirin posteja.

Tervolan aikana Iisalmen posti- ja lennätinkonttorin johtajana oli Kaarle Tamminen. Tammisen kuoltua yllättäen heinäkuussa 1936, toimi Tervola Iisalmen posti-ja lennätinkonttorin vt. johtajana.

Tervola asui lastensa kanssa Iisalmessa postin talossa, sen pohjoispäädyssä. Talon oli ostanut vuonna 1884 Veikko Tervolan äidin sisko Natalia Inkinen (os. Collan). 1890-luvulta lähtien Iisalmen posti, jota hoiti hänen toinen tätinsä Alma Collan aina vuoteen 1922, oli ollut ja oli yhä Tervolan muuttaessa Iisalmeen talon eteläpäädyssä vuokralla. Talon oli perinyt Veikko Tervola yhdessä sisarustensa kanssa. Vasta vuonna 1956 postikonttori siirtyi pois ”Inkisen talosta” uuteen kivitaloon Riistakadulla.

Iisalmen posti-ja lennätinkonttorin sisäpiha. Pohjoispääty oikealla.

Vuoden 1938 maaliskuussa kuoli Veikko Tervolan veli Elmar Tervola Karttulassa. Hän oli kehittänyt voimakkaasti maatilaansa ja hänen yllättävä kuolemansa pakotti perilliset myymään tilan. Elmar Tervolan kouluikäiset lapset sekä lasten äitipuoli muuttivat pysyvästi  Iisalmen postitaloon, ”sukutaloon”, kuten Tervolan tytär omissa muistelmissaan taloa nimitti. Elmar Tervolan lapset olivat käyneet koulua Iisalmen yhteislyseossa ja asuneet setänsä Veikko Tervolan luona postitalossa jo ennen isänsä kuolemaa.

Postitalon eli ”sukutalon” pihapiiriä.
Tontin pohjoispää oli puutarhana, itäreunassa oli aittarivi.

Vuonna 1937 eli jo ennen veljensä kuolemaa oli Veikko Tervola nimitetty Viipurin kaupungin posti- ja lennätinkonttorin ensimmäiseksi ekspeditööriksi. Sittemmin sota-aika lienee muuttanut monia suunnitelmia ja veljesten lapset lienevät asuneet edelleen Iisalmen sukutalon pohjoispäädyssä ja käyneet Iisalmen yhteislyseota myös sotien aikana. Veikko Tervolan poika pääsi Iisalmessa ylioppilaaksi 1943 ja Elmar Tervolan poika 1939. Molemmat kaatuivat sodassa.

Sotien jälkeen (23.11.1944) Veikko Tervola nimitettiin Helsingin postikonttorin 1. palkkaluokan ensimmäiseksi ekspeditööriksi.

Salmetar 2.10.1937

Helsingin Sanomat 15.1.1956

Kuva: Geni
Lähteet:
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta
Finlands statskalender 1919 siv, 793 runeberg.org
Postihallituksen kiertokirjeet ja niiden liitteet
Kansallisarkiston digitoidut sanomalehdet
Wikipedia: Pekka Zimmerman
Tuovi Karkiaisen os. Tervola muistelmat. 2013.Etelä-Karjalan kylät. Taipalsaari. https://kylat.ekarjala.fi

PALUU ETUSIVULLE